SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe – Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Arvoisa puhemies,

Liikennejärjestelmällä on valtaisa merkitys yhteiskunnan toimivuudelle, alueiden saavutettavuudelle ja elinvoimalle sekä tätä myötä koko maan kehittämiselle. Tarvitaan laajaa kokonaiskuvaa ja pitkäjänteistä otetta.

Siksi viime hallituskaudelle luotiin sosialidemokraattien johdolla Suomeen ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa muodostetiin yhteinen näkemys, miten liikennejärjestelmää kehitetään ja rahoitetaan seuraavan 12 vuoden aikana.

Kun suunnitelmaa tehtiin, oli esillä, kuinka tärkeää on, että suunnitelmaan sitouduttiin laajasti ja vaalikaudet sekä hallitus-oppositio-rajat ylittäen. Nyt hallitus kuitenkin kovaa kyytiä vie pohjaa suunnitelmalta tuomalla hankkeita ohi virkatyönä valmistellun investointiohjelman.

Tällainen siltarumpupolitikointi syö pohjaa pitkäjänteiseltä liikenneverkon kehittämiseltä, heikentää investointien ennakoitavuutta sekä estää EU-rahoituksen tehokasta hyödyntämistä.

Arvoisa puhemies,

Korjausvelka jatkaa kasvuaan hallituksen puheista huolimatta. Väyläviraston arvion mukaan sen määrä ylitti viime vuonna jo 4,3 miljardia euroa. Vaikka hallitus on lisännyt rahoitusta, on se täysin riittämätön. Samalla hallitus leikkaa väyläinvestointien rahoituksesta ja perusväylänpidosta niin surullisena lopputuloksena on liikenneverkon kunnon rapistuminen edelleen.

Alempi tieverkko on kriittinen paitsi elinkeinoelämällä ja huoltovarmuudelle myös maanpuolustukselle. Sen rapistuminen ei ole vain talouskysymys, vaan vakava turvallisuuskysymys. Silti hallitus leikkaa rahoituksen tasolle, jolla ei saada edes perustarpeita hoidettua.

Kehitys uhkaa nyt vakavasti monin paikoin niin teollisuuden kuljetuksia kuin ihmisten arjen liikkumistakin.

Joukkoliikenteen valtiontuen jäädyttäminen koko hallituskaudeksi ja alv:n nosto 14 %:iin ovat yhtä lailla kestämättömiä ratkaisuja. Se nostaa lippuhintoja ja vie vuoroja harvaan asutuilta seuduilta. Joukkoliikenne ei parane puheilla, vaan riittävällä resursoinnilla.

Arvoisia puhemies,

Suuret raidehankkeet ovat hallinneet viime aikoina liikennepoliittista keskustelua julkisuudessa. Raideverkon pitkäjänteinen kehittäminen on tärkeää niin henkilöliikenteen kuin teollisuuden kuljetusten vuoksi.

Hankkeet ovat laajoja ja siksi on tärkeää niiden läpiviemiseksi ja rahoittamiseksi on luotu laaja verkosto alueiden toimijoita.

Samalla on kuitenkin tärkeää ymmärtää nykyisen rataverkkomme välityskyvyn parantaminen. Kuljetusten siirtyminen yhä vahvemmin raiteille haastaa nykyisen rataverkkomme kapasiteetin ja kunnon. Siksi nykyisten yhteyksien toimivuus, turvallisuus ja välityskyky on turvattava.

Toinen merkittävä kokonaisuus ovat niin kutsutut sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet. Yhä useammat investoinnit ja rahoitus valitaan sotilaallisten kriteerien perusteella.

Puolustus on tärkeä näkökulma, mutta se ei voi peittää alleen koko maan tasapuolista liikenneverkon kehittämistä turvallisuus ja huoltovarmuus huomioiden.   

Arvoisa puhemies,

On hyvä, että suunnitelmassa on päätetty maakunnallisten lentoyhteyksien turvaamisesta alueilla, joilla kolmen tunnin ei täyty esimerkiksi raideliikenteen keinoin. Päätös on hyvä ja perusteltu, sillä maakuntien lentokentillä on yrityksille ja työllisyydelle olennainen merkitys.

On hyvä muistaa, että Suomen viennistä yli 70 prosenttia lähtee maakunnista ja yritysten lentomatkustaminen ei ole loppumassa etäyhteyksien yleistymisen vuoksi. Kenttien merkitys koko alueen työllisyydelle ja elinvoimalle on suuri.

Yrityksen tarvitsevat ennustettavuutta ja pitkän aikavälin näkymiä, jotta ne uskaltava investoida ja työllistää.

Arvoisa puhemies,

Infrastruktuuri ei ole pikavoittojen paikka – se on kansallinen turvaverkko, jonka laiminlyönnin kustannukset tulevat moninkertaisina takaisin.

Nyt tarvittaisiinkin ennemmin vahvaa sitoutumista parlamentaarisesti sovittujen linjojen päivittämiseen yli vaalikausien.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis tähän työhön – mutta se edellyttää, että hallituskin on valmis katsomaan tosiasioita silmiin ja tekemään valintoja, jotka palvelevat Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja koko maan elinvoimaa.

Ikävä kyllä, tämä suunnitelma ei anna vastauksia ratkaisuiksi – vaan jättää enemmän kysymyksiä auki.